Pikaripalvelijana

Toisinaan lupautuu tekemään asioita, joista ei etukäteen ole edes tarkkaa tietoa mihin lupautuu. Niin myös eilen, kun toimimme pyynnöstä Tampereen Aleksanterin kirkossa pidetyssä Tuomasmessussa pikaripalvelijoina. Emme ole koskaan aiemmin osallistuneetkaan Tuomasmessuun, joten tarkkaa käsitystä tilaisuudesta ei ollut. Muukin kirkossa käynti on melko satunnaista, joskus ja jouluna.

Kirkkoon saapuessamme paikalla oli jo orkesteri ja kuoro harjoittelemassa alttarin sivustalla. Musiikki oli normaalia kirkkomusiikkia reipastahtisempaa.

Tuomasmessuissa kuulemma käy aina sadoittain ihmisiä, joten ehtoollistakin jaetaan useissa pisteissä. Eilen kuudessa pisteessä, joista ensimmäinen oli tuon orkesterin edessä ja sen pisteen pikaripalvelijoina me toimimme. Tehtäviin kuului ennen tilaisuuden alkua laittaa liinat pöydille, jotka toimivat puhtaiden pikareiden alustana sekä sakastista tuoda pikarit niille pöydille. Ehtoollisen aikana olimme pöytien vieressä tarjottimien kanssa, jotta ihmiset nautittuaan ehtoollisen voivat jättää käyttämänsä pikarit niille. Täydet tarjottimelliset likaisia pikareita vietiin sitten sakastissa olevaan keittiöön, jossa toiset ne pesivät. Ei siis kovin vaativa tehtävä. Tuomasmessujen avustustehtäviin  halukkaat saavat  ilmoittautua heti tilaisuuksien jälkeen. Vapaaehtoisia kuulemma tarvitaan aina.

Alla olevassa kuvassa näkyy neljä ehtoollispistettä. Kaksi muuta toimi kirkon takaosassa.

 

Komeita, 55-äänikertaisia urkuja ei tilaisuudessa soitettu lainkaan.

 

Koska ehtoollista jaettiin niin monessa pisteessä, niin pappejakin tarvittiin useita. Soili Juntumaa toimi liturgina eli messua johtavana pappina.

 

Enpä ollut ennen nähnyt kirkossa gospel-esitanssijaa, jonka avustajina oli joukko lapsia liikkumassa ja pomppimassa ilmapallojen kanssa.

 

Asuksi olin valinnut kukallisen mekon ja harsoboleron. Usein kirjoissa viileää paksujen kiviseinien vuoksi, mutta paikalla ollut väkimäärä lämmitti eivätkä paljaat jalkanikaan palelleet.

 

Kaikkeahan pitää kokeilla edes kerran :-)

 

Ihanaa, aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!

puhkus Eesti

Vietettiin muutama päivä Tallinnassa ja tällä kertaa pääpaino oli kaupungilla kiertelyllä eikä niinkään ostokset. Monissa sellaisissa paikoissa käytiin, joita aiemmilla kerroilla vuosien mittaan ei olla edes havaittu, kun on ravattu vain kaupoissa ja ostoskeskuksissa.

Hotelliksi olin valinnut My City Hotellin, joka olikin kaunis rakennus. Ainoa miinus oli se, että toivoin kylpyammeellista huonetta, mutta saimme vain suihkun :-(

 

Halusin ehdottomasti mennä satamassa olevan Balloon Tallinn'in kyydissä korkeuksiin. En kiipeile tikapuilla tai vastaavilla korkealle, koska jotenkin en luota niihin, mutta tuo nousu ei tuntunut alkuunkaan pelottavalta. Kun ilma oli kirkas ja aurinkoinen, niin mukava sieltä 120m korkeudesta oli tähystellä kauas.

 

 

Satamassa oli käymässä myös risteilyalus Caribbean Princess, jonka peräkannella oli houkuttelevan näköinen allas. Tuollainen ulkoparveke laivahytissäkin olisi mukava, vaikka tuskin sillä olisi käyttöä tammikuussa Tukholman risteilyllä.

 

 

 

Huomattavasti kauheampaa oli kavuta St. Olavin kirkontorniin. Jos olisin etukäteen tiennyt mitä oli odotettavissa, niin menemättä olisi jäänyt. Kavuttiin alle metrin levyistä kivistä portaikkoa laskujeni mukaan 261 askelmaa. Kaidepuuna oli vain naru ja tuolla piti väistellä myös vastaantulevia litistymällä seinustalle. Ja kun portaikko päättyi kierrettiin kirkontorni yhtä kapeaa lankkusiltaa pitkin 60m korkeudessa.

 

Tuossa siis kiviosan vaihtuessa kuparikatoksi rajalla kulkee se kulkuväylä ja voi heikosti erottaa ihmiset kaiteen takana.

 

 

Tästä näkee mittasuhdetta korkeuden arviointiin

 

Sama torni sataman suunnasta vallimuurin takaa kuvattuna.

 

 

Punainen 'rohkeusjuoma' olisi pitänyt nauttia etukäteen.

 

 

Katolla kävelyn vuoksi tunsin sympatiaa vuonna 2010 julkistettuun, lähellä hotelliamme olevaan nuohoojapatsaaseen.  Nuohoojan koskettaminenhan tuo kuuleman mukaan onnea, joten ....

 

 

Muureilla kulkua riitti sekä turistiryhmiä oppaiden johdattelemina.

 

 

Paksun Margareetan tornissa sijaitseva Merimuseonkin tutustuttiin

 

 

 ja sekin katolle pääsi kiipeämään :-)

 

Kaikkiaan päivittäinen kävely vaihteli 20 000 - 22 000 askeleen välillä. Lonkkaniveleni kesti tuon lääkityksen ja yöllisten palautumisten avulla.

 

Aurinkoista loppuviikkoa!

 

 

 

 

 

 

 

 

Kynnet ja Avon

Keskiviikkona kävin Salossa huollattamassa kynnet uuteen iskuun. Samalla reissulla tapasin isäni ja siskoni, joiden kanssa käytiin kiinalaisessa lounaalla. Kiinalaisessakin on nykyään tarjolla sushia.

Vasemmassa keskisormessa metallinen perhonen, oikeassa etusormessa kukkakuvio tarralla ja oikeassa keskisormessa sekä vasemmassa etusormessa ohutta metallista palloketjua. Nuo eivät kuulu kynsistudion valikoimiin, mutta olen tilannut niitä itse eBaysta, jossa on huikea määrä kaikenlaisia kynsikoristeita.

 

Siskoni on Avonin kauneuskonsulentti ( = Avonin nimitys tilausten välittäjille) ja hänen kauttaan olin tilannut tuon luomiväripaletin

 

sekä nuo kolme rajauskynää, harmaan, sinisen ja hopean (hämärät kuvat puhelimella)

 

Lisäksi tuli pari 'ryppyrasvaa' ja joku kuorinta-aine, mutta niitä en ole vielä testannut, kun on noita entisiäkin jäljellä ja toisinaan maltan käyttää jotakin loppuun ennen uuden aloittamista. En suinkaan aina :-)

 

Niin ja sain poistettua Windows 10:n ja palautettua entisen version.

 

Mukavaa viikonloppua! Me suuntaamme Linna Cruisingiin, joka on "ellei jo Suomen suurin, niin varmasti savuisin kokoperheen harrasteajoneuvotapahtuma, joka on suunnattu harrasteauto ja moottoripyörä harrastajille sekä kaikille alasta kiinnostuneille vauvasta vaariin."

Läppärin päivitys Windows 10:iin

Päivitin sitten läppärini Windows 10:iin, enkä enää saa siirrettyä kuviakaan koneelta tänne :-( Ja muutenkin käyttö outoa. Päivitysohjeen mukaan on 30 päivää aikaa palauttaa kone entiseen versioon, joten ryhdynpä tekemään sitä. Kyllä, muutosvastarintani on voimakas! Jos ei onnistu, niin sitten siirryn täysin iPadin käyttäjäksi.

Aikainen talvi?

Eilen kohdallemme osui kesän ensimmäinen ukkonen, joka jyristelikin useamman tunnin ja erittäin runsaan vesisateen ohella satoi rakeitakin niin, että maa pysyi pitkään valkoisena. Toivottavasti tämä ei enteile aikaista talvea tämän kurjan kesän jälkeen.

                                                Toivon aurinkoista viikkoa :-)

Husband Tag

Blogeissa on kiertänyt tämä hauska haaste - eli miten miehemme meidät näkevät.
Lähdinpä tähän mukaan minäkin ja mieskin suostui vastailemaan...

1. Jos hän katsoo telkkaria, siellä todennäköisesti pyörii..
   -  Emmerdale
   - Tunnustan seuraavani :-)

 2. Minkä kastikkeen hän valitsee salaattiinsa
       - Majoneesia
      - Yleensä en mitään, enkä varsinkaan majoneesia

 3. Mikä on hänen inhokkiruokansa
      -  Upponakkit
      - Varsinainen inhokkini on hernekeitto, mutta en myöskään syö upponakkeja eli suoraan kiehuvassa vedessä lämmitettyjä, vetisiä nakkeja

 4. Menette illalla ulos illalliselle ja drinkille, mitä hän tilaa
       - Pihvin ja drinkiksi pitkä, punainen ja makea
       - Kyllä, kunnon pihvi ja baarimikot haastan aina tilaamalla 'pitkän, punaisen ja makean' eli saavat käyttää mielikuvitustaan eikä juoma koskaan ole samanlainen ( Hei, baarimikko, voitko ojentaa jotain punaista ja makeaa.. Popedaa lainaten)

 5. Mikä on kengän kokoni
       - 36
       - Oikein

 6. Jos keräilisin jotakin, se luultavasti olisi
      - Käsilaukkuja tai rahaa
      - Onhan noita laukkuja kertynyt .... rahaa ei niinkään :-)

 7. Mitä voisin syödä päivittäin kyllästymättä
      - Karkkeja
      - ja valitettavasti niin tapahtuukin

 8. Minkälaista musiikkia kuuntelen
       - NRJ:tä
       - ei erityistä suosikkia kunhan on hyvä rytmi

 9. Kuka on hänen paras ystävänsä
        - Minä
        - Oikein

 10. Asia, jota teet usein, josta hän ei pidä
         - Facebookissa roikkuminen
         - Oikein, mies jakaa liikaa tietoa ja liian laajalle

 11. Minkä parissa hän viettää mielellään useita tunteja
         - Blogit tai eBay
         - Oikein, mukavaa ja laiskaa ajankulua .... vai jopa aikasyöppöä

 12. Mikä on oudointa ruokaa josta hän pitää
         - Einesruuat
         - Eihän nuo einesruoat mitään herkkujani ole, mutta jos ei muille tarvitse laittaa ruokaa, niin syön niitä ja mies on ennemmin vaikka nälissään kuin söisi vaikka einesmakaroonilaatikkoa.

 13. Mitä kolmea asiaa hän kantaa aina mukanaan
        - Puhelin, rahapussi ja laukku
        - Avaimetkin ovat aina mukana, mutta toisinaan tavarat kulkevat taskuissa tai kädessä autoon ilman laukkua

 14. Millainen hän on vaimona
         - Luotettava
         - Kuulostaa arkiselta, mutta itse arvostan luotettavuutta, joten hyvä vastaus

 15. Millainen on hänen kotilook
          - Ihan siisti
          - Melko ympäripyöreä vastaus ....

Lopuksi meistä kuva, jonka olen löytänyt netistä yhden mopotapahtuman jutusta. Kuva on vuodelta 2006 eikä kummallakaan meistä ole enää pitkää tukkaa ja minäkin olen nykyisin ihan blondi :-)

                 Aurinkoista sunnuntaita ja viettäkäähän laadukasta parisuhdeaikaa miestenne kanssa!

Ei ole vanhaksi tulemista

Kävin eilen fysioterapeutilla ja lääkärissä jatkuvaksi kivuksi äityneen lonkan vuoksi. Lonkassani on jo aiemmin röntgenissä todettuna nivelrikkoa. Nivelrikko on jonkin verran perinnöllistä ja sitten yliliikkuvat nivelet ikääntymisen myötä vaikuttavat sen syntyyn.

Fysioterapeutilta sain jumppaohjeita kotona päivittäin noudatettavaksi. Vaikka nuo puutarhatyöt jumppauttavat minua, niin eivät ole samoja liikkeitä kuin ohjeissa :-) Lisäksi sain 'vauhtiraidan' reiteen eli kinesioiteippauksen.

Kinesioteippauksen kehitti japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase 1970-luvulla. Nivelen mekaniikan osalta kinesioteipillä voidaan lisätä nivelen liikkuvuutta, ohjata niveltä toimimaan mekaanisesti oikein tai tuoda niveleen tarvittaessa tukeakin vetämällä teippi kireälle, tai asettamalla useampia teippikerroksia.

Lääkäri puolestaan totesi uloimmassa reisilihaksessa tulehduksen ja olisi antanut kortisonipistoksen, mutta epäröin sen ottoa, joten lääkekuurilla koetetaan ensin ja halutessani sitten voin varata ajan piikille. Kipu- tai kylmägeelillä voi myös koettaa saada apua.

 

"Vanhuus tulee meille kaikille,
jos sinne asti pääsemme.
Se tulee hiljalleen ja hiipimällä,
ei koskaan kovalla rytinällä."

 

 Kääk! Tuo hiipimisvaiheko minulla jo on alkanut?