Hyvää Uutta Vuotta 2016!

Että pakkasesta olisi jotain iloakin, niin jäädytin terassille elintarvikevärillä värjätyn kakun.

 

Aiemmin syksyllä löysin Turun Wiklundilta servettejä, joissa on kuva klassikkoelokuvasta Illallinen yhdelle. Se kuuluu aattoperinteeseen niin monessa maassa, että sitä pidetään maailman uusituimpana ohjelmana. Se on kuvattu jo vuonna 1963 ja esitetään säännöllisesti Suomessa, Sveitsissä, Itävallassa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Latviassa, Virossa, Tshekissä, Etelä-Afrikassa ja Australiassa. Tänään se esitetään klo 14:40 TV1:ssä.

 

Vaikka varsinaiseen vuoden vaihtumiseen on vielä tunteja, niin toivotan teille kaikille oikein mukavaa juhlintaa ja hyvää alkavaa vuotta 2016!

 

P.S. Muistakaa suojalasit, jos ammutte raketteja!

Joulusta selvitty

Jo viime joulun jälkeen ilmoitin pojalleni, että tänä jouluna haluan olla hänen kanssaan, kun edellisestä yhteisestä joulusta on 3 vuotta. Heidän koiransa ei yhtään tykkää matkustaa autossa, joten siksi me menimme Turkuun ja kaikkien kannalta on aina mukavampaa kun kukaan ei yövy kenenkään kotona eli varasimme huoneen Hamburger Börssistä.

Aattoaamuna ajoimme ensin äitini haudalle ja teimme sinne treffit  isäni kanssa. Eli isää näin vain vartin verran. Samalla hautausmaalla ovat myös kaikki isovanhempani, joten kynttilöiden vienti sujuu kätevästi.

Sitten kiireellä Joulurauhan julistukseen kuten niin monet muutkin eli liikenne Suurtorin tienoilla oli ruuhkaista ja parkkipaikat loppu. Saavuttuamme paikalle saimme paikat Pinellan pylväikön katolta.
Laivaston Soittokunnasta näkyi vain pieni pilkahdus samoin kuin protokollapäällikkö Mika Akkasesta, mutta äänentoisto toimi hyvin.

Julistuksen jälkeen poislähtijöitä ilahdutti Aurajokea pitkin Busterilla ajeleva joulupukki, jonka varmasti sadat ihmiset kuvasivat.

 

Hotellin ikkunasta näkyi autio tori.

 

Jouluruokailumme oli varattu ravintolaTorreen, jotemme vaivaisi miniäkokelastani, joka ei ole mikään innokas keittiössä puuhaaja. Torren jouluruoka oli hyvin vähän perinteinen suomalainen joulupöytä eli ei mitään laatikoita vaan pääruuan sai valita viidestä eri vaihtoehdosta.

 

Ruokailun jälkeen menimme poikani luo ja harvoin olen liikkunut näin tyhjällä Yliopistonkadulla.

 

Hotellille palatessamme piti pysähtyä valokatoksen alle kuvattavaksi.

 

Tuomiokirkon joulumessu alkoi klo 22.

 

Vielä kirkko näyttää tyhjältä, mutta liki täyteen se kuitenkin tuli.

 

Väkimäärän vuoksi ehtoollista jaettiin kolmessa eri pisteessä. Pormestarin kuori oli lähinnä istumapaikkaamme, joten valitsimme sen.

 

Ensitreffit alttarilla-ohjelmasta tuttu pappi Kari Kanala toimi avustavana pappina ja hän oli pääovella kättelemässä messusta poistujat, meidätkin.

 

Jouluaamuna ikkunasta torille kurkistaessani kohtasin surullisen näyn; vesisateessa ja tuulessa joku nukkui bussipysäkin penkillä. Hotelliaamiaisella tulee aina syötyä paljon enemmän kuin koskaan kotioloissa syö ja tuo penkillä nukkuja tuskin söi mitään koko päivänä missä sitten vaelsikin. Hyvinvointiyhtesikunta? Tasa-arvoiset ihmiset?

 

Hotellin aulassa oli joku piparkakkutalokilpailu, johon osallistui tämä pipari-iglukin.

 

Tapaninpäivänä mieheni nuorempi poika avovaimonsa ja vauvansa kanssa tulivat meille ja mies haki myös äitinsä syömään. Tarjolla ei silloinkaan ollut laatikoita eikä kinkkua.

                                                 Muutama päivä ja taas on yksi vuosi kulunut!

Hyvää Joulua!

En ole saanut aikaiseksi päivittää blogiin mitään, joten toivotan jo tässä vaiheessa mukavia hetkiä kynttilöiden valossa...

 

sekä kukkuramitoin herkullisia jouluruokia :-)

                                Hyvää Joulua teille kaikille!

Arvontavoitto :-)

Voitin Optimismia ja energiaavaatteilla-blogin arvonnasta yllätyspalkinnon. Eilen noudin paketin postista ja sieltä paljastui ...

herkullista Rocky  Road suklaata, Iberon irtoripset, Tontun toive-teetä ja kaksi karkkikeppiä sekä kortti.

Suklaata lohkaisin heti palan ja illan aikana imeskelin toisen karkkikepin :-)  Irtoripsiä en ole koskaan käyttänyt, mutta pitääpä ainakin kokeilla. Teehetki vietetään rauhassa kynttilän valossa.

Kiitos voitosta Katja!

Viime viikosta Riikassa

Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin niin olimme viime viikon Riikassa. Yksi tarkoituksistamme oli nähdä joulutoreja, mutta ne olivat pienoinen pettymys eli ainakaan niiden vuoksi ei Riikaan kannata mennä.

 

Yhdellä torilla/aukiolla oli kookkaista kivistä tehtyjä patsaita, joista omalle pihallemme olisin valinnut tämän kivikukkaron jollei matkatavaroiden painorajoitus olisi ollut esteenä ( ja hinta, 1500€).

 

Toinen tarkoituksemme oli kiinnittää ns. ikuisen rakkauden lukko tähän sillankaiteeseen, mutta kumpikaan meistä ei ollutkaan pakannut sitä mukaan, joten piti tyytyä katsomaan vain muiden lukkoja.

 

Latvian vapauden symboli, johon kansalaiset ovat lahjoittaneet varat.

 

Tuonne Pietarinkirkon torniin, 72m korkeuteen, pääsi hissillä.

 

Näkymä tornista..

 

..ja toiseen suuntaan. Tuo Daugava-joki (Väinäjoki) kulkee kaupungin halki.

 

Kadulle, rakennuksen seinustalle oli laitettu kulkukissoille hostelli. Näimme koko aikana vain yhden kissan, joten ei niitä ainakaan talviaikaan riesaksi asti liiku.

 

Laitakaupungin rakennuksen asennushässäkkä ei kai täytä euronormeja?

 

Alikulkutunneleissa oli aina katusoittajia. Nämä pojat irroittelivat kiihkeällä rummutuksella.

 

Keskustorilla, yksi hangaari (korkea halli, joihin piti aikoinaan sijoittaa ilmalaivoja) myy pelkästään kaloja, joista osa oli vielä eläviä ja osa tällaisia pystyssä pysyviä 'tönkköjä'.

 

Kaikenlaisia herkkuja oli tarjolla joka puolella.

 

Yövyimme Wellton hotellissa, joka on avattu vasta tämän vuoden kesällä, joten kaikki oli siistiä. Aamupalavalikoima oli mahtava; viiniä, hedelmiä, paistettuja perunoita, lettuja, ym.ym.

 

Huoneemme sijaitsi seitsemännessä kerroksessa ( 8. oli ylin) ja alla näkymä ikkunoistamme. Ihan hotellin vierestä kulki raitiovaunut, sitten autoliikenne ja tuo junarata. Noita pitkiä säiliövaunujunia kulki myös öisin, joten liikenteen ääni häiritsi jonkin verran.

 

Tämäkin 'tarina' oli ensin pidempi, mutta viimeistä lausetta kirjoittaessani onnistuin toheloimaan ja kaikki kirjoittamani teksti hävisi bittiavaruuteen. Eli pienoisen sadattelun jälkeen tein tämän lyhyemmän version.

 

Hyvää Lucian päivää :-)

Tumpelo Riikassa

Olemme Riikassa käymässä ja muutamia kuvia täältä onkin jo Instagramin kautta katsottavissa. Jostain syystä en nyt padillä pysty (= tumpelointia?) kuvia tänne lisäilemään.

Mukavaa viikkoa teillekin!

Joulumieltä

Laitoin viikonloppuna seinälle roikkumaan adventtikalenterinkin, mutta joka aamu on ollut vain tyhjä tasku. Ehkäpä en ole ollut kiltti tai sitten tuonne viimeiseen tulee todella hyvä yllätys :-)

 

Kaappeja penkoessani tuli esiin tällainenkin koriste, joka ei koskaan ole ollut esillä vai olisinko ostanut sen viime joulun jälkeen? Pakkauksessa ainakin oli -70% hintalappu.

 

Tämä toimii paristoilla, eli kytkimestä tuo lumisade lähtee leijumaan ja soittaa samalla joululaulua.

 

Nämä kaksi vähän pienempää muistan hyvin. Näitä pitää heilutella, että saa lumisateen leijailemaan ja vetonupista musiikit.

 

Puikkojen heiluttelusta on kertynyt hartiahuiveja; suorakaiteen- ja kolmionmallisia, sileää neuletta ja pitsikuviolla. Minulla ei ole näille mitään käyttöä, joten soitin vanhainkotiin ja kysyin, että ottavatko vastaan ja onko niille siellä jotain käyttöä. Kelpasivat, joten eilen kiikutin ne sinne. Toivottavasti jonkun mummon hartioita lämmittävät.

 

Terassille istahti joulupukki, joka iloisesti tervehtii kotiimme saapuvia.

 

Jouluradio soikoon!

Joulukuuta

Vaikka en mitään ole blogiini saanutkaan aikaiseksi kirjoittaa koko viikkoon, niin en sentään ihan ole vaan olla möllöttänyt.

Kookkaaseen lyhtyyn laitoin sisälle jouluasetelman isosta lasipallosta, kelkasta, porosta, hopeanauhasta, tähdistä ja patterivaloista. Lyhdyn asetin poikani aikoinaan koulun puutöissä tekemän kukkapylvään päälle. Toimii myös tunnelmavalona.

 

Lauantaina kävin Turussa vanhan suurtorin joulumarkkinoilla.

Ainoa ostokseni markkinoilta oli tämä lehmän päänmallinen piparimuotti, jossa stanssattuna 'Pläkki ja peltituote T. Ojanperä' eli ei ole mitään tuontitavaraa.

 

Hauskoja tarjottimiakin olisi ollut myynnissä.

 

Perinteinen Pinellakin markkinapaikan reunalla oli saanut vähäisen joulukoristelun.

 

 

Vaikka Tuomiokirkon kuusi olikin vielä päivällä pimeänä, niin Taidemuseon kuusi oli jo valaistuna.

 

Sunnuntaina olin marttojen kanssa Hämeenlinnan kirkossa Hoosiannaa kuuntelemassa.

 

Nuorisokuoro esiintyi urkuparvella.

 

Adventtikynttilöiksi valikoitui mustat kynttilät.

 

Mukavaa alkanutta joulukuuta ja muistakaahan olla kiltteinä :-) Tontut ovat jo liikkeellä!