halv åtta hos mig

Lauantai-illaksi olimme kutsuneet ystäväpariskunnan meille syömään ( ja juomaan). Alkupalana tarjosin saaristolaisleivän päällä majoneesipohjaista katkarapusalaattia.

Pääruuaksi paistoin tuoreesta tonnikalasta pihvit. Lisukkeina uunijuureksia, ristikkoperunoita, vihersalaattia ja paistettua halloumia. Tuoreen tonnikalan paistoin ja maustin kalamyyjän ohjeiden mukaan eli kuten pippuripihvin. Jälkiruokana oli omenapaistosta jäätelön kera. Näistä unohdin ottaa kuvat :-(

Koska vieraammekin ovat katselleet tv:stä näitä arvosteltavia ruokaohjelmia, niin ihan leikillisesti antoivat pisteitä minunkin keitoksilleni. Hyvät pisteet tuli! Mahtoiko syynä olla juomienkin määrä? Ainakin nämä korkit ovat eilisen jäljiltä.

Keittiöhaasteeseen vastaus

Sain Kartanonrouvalta haasteen kuvata ja kertoa keittiöstäni. Tänä keväänä keittiötämme remontoitiin osittain ja siitä olen kertonut aiemmin .

Hallitsevin elementti keittiössämme on tuo keväällä vaihdettu kaappi, jonka haimme peräkärryllä pohjanmaalta räntäsateisena päivänä. Se ei ole pohjalaista puuseppätuotantoa, vaan tuotu Portugalista ja tyyliltään empireä. Tässä kuvattuna vielä ennen keittiön siirtoa:

Koska tuossa kaapistossa ei ole laskutilaa ala- ja yläkaapiston välissä, niin käytänöllisyydestä piti tinkiä sen verran, että mikroaaltouuni siirtyi kodinhoitohuoneeseen, mutta kun  sitä ei käytetä päivittäin, niin eipä ole arkea haitannut. Kaapin asennuksen yhteydessä lasiovellisten kaappien takaseiniin teetettiin peilit ja laitettiin pienet halogeenivalot kaapin katon läpi valaisemaan ylintä hyllyä. Tuon kaapin halusin saadakseni kaikki keräämäni kristallit yhteen tuohon vitriiniosaan ... eivät ihan kaikki mahtuneet.

Keittiössä ei ole lainkaan verhoja, vain tummaa puuta olevat kaihtimet. Ruokapöytä on 2 metriä pitkä ja miehen suvusta periytynyt. Tuolit on hankittu antiikkiliikkeestä, jossa niiden kerrottiin olevan 1800-luvun lopusta.

Käytännöllisintä meillä on kai lieden yläpuolella roikkuva 'himmeli', jossa roikkuu Heirolin työvälineitä.

Parhaimpina astioinani pidän Villeroy & Bochin Old Luxembourg-sarjaa, jota on kertynyt niin ruoka- kuin kahviastiastot sekä erilaisia tarjoiluastioita.

Juhlakattaukseen sopii myös kankaiset, vanhat, pellavaiset ruokaliinat, jotka joku on nimikoinut. Nämä siis kirpputorilöytöjä.

Koska olen innokas haalimaan kaikkea kauniina pitämääni, niin olen myös keräillyt 70-luvun suomalaista lasia, joista osa on keittiön erkkeri yläpuolella olevalla hyllyllä.

Hyllyn alareunassa roikkuu juomasarvia, jotka on tehty lehmien sarvesta ja koristeltu metalliheloilla ( tinaa?). Tosi tarpeettomia, mutta pidän niistä.

Keittiöön ei ole ovea, vaan on avotilaa eteiseen ja olohuoneeseen ja siinä keittiön rajalla on vitriini tina- ja alpakkaesineille.

 

Viinipulloteline piileksii nurkassa.

Ja tärkeintä keittiössä on ruuan tuoksu, ruokailevat ihmiset ja mukavat puheenaiheet. Moni ihminen on ruokaillut tässä keittiössä ja sen jälkeen jatkanut normaalia tervettä elämää :-)

Tammi

Tammi pihallamme on tullut ensi kerran siihen ikään, että tuotti jo muutaman terhon.

Tämä tammiyksilö on kasvatettu kuorikkeen joukosta löytyneestä terhosta. En ole antanut sen kasvaa luontaisesti runkopuuksi vaan olen typistellyt sen oksia ja latvaa pitääkseni sen matalampana ja saadakseni siitä alhaalta asti lehtevän. Pihallamme myös toinen yhtäaikaa terhosta kasvatettu tammi ja kolmas muutaman vuoden myöhemmin kasvamaan laitettu.

 

Suomen paksuin metsätammi lienee Piikkiössä kasvava hyvin huonokuntoinen puu, joka on rinnan korkeudelta mitattuna lähes 8 metriä ympärysmitaltaan. Sen arvioidaan olevan noin 1 000–1 200 vuotta vanha. Suomen suurin eli kiintotilavuudeltaan järein puu lienee Kemiössä kasvava jättitammi, jonka ympärysmitta rinnan korkeudelta on 6½ metriä ja korkeus 28 metriä.

 

Muinaisille ihmisille tammi symboloi hedelmällisyyttä, viisautta ja hyvää onnea.

 

Kun omat tammemme joskus saavuttavat kasvunsa ja ikänsä huiput, niin moneskohan sukupolvi jälkeläisiämme silloin on elossa?

 

 

 

Muistojen hävitys

Minulla on ollut tallessa kalentereita menneiltä vuosilta ja eilen sitten päätin tuhota ne. Kaikenlaista 'tietoa' oli niihin kirjoiteltukin. Tapaamisia, vierailuja, lääkärikäytejä ym. Myös ostoksia ja muita palveluita hintoineen oli merkitty. Esimerkiksi vuonna 1995 oli hiusten leikkaus ja raidat maksaneet 170 mk ja samalla viikolla auton öljyjenvaihto, öljynsuodatin sekä tulppien vaihto olivat maksaneet 175 mk.

Monta vuotta olen näköjään ollut Trendi-lehden tilaaja ja heidän kalenteriaan olen käyttänyt, kaunis kultainen kalenteri. Kannet revin irti ja laitoin ne roskiin, mutta sisällöt poltin varastorakennuksen uunissa. Ei jää jälkipolville kaikki tekemiseni tietoon :-)

hyvä päivä jäädä kotiin!

Tänään, kansallisena etätyöpäivänä, on hyvä jäädä kotiin.

Viime syyskuussa yli 10 000 suomalaista teki historiaa tekemällä etätöitä Suomen ensimmäisenä kansallisena etätyöpäivänä. Tänä vuonna tavoitteenamme on tuplata osallistujamäärä. Olethan jo ilmoittautunut mukaan?

Etätyöpäivä on myös ekoteko.
"Suomessa tehdään päivittäin yli 2 miljoonaa edestakaista työmatkaa, joiden suoritteesta kolme neljäsosaa eli 75 prosenttia kuljetaan henkilöautolla. Keskimääräinen työmatkan pituus on 13 kilometriä, johon aikaa kuluu noin puoli tuntia. Työmatkat aiheuttavat ruuhkahuippuja erityisesti aamu- ja iltapäivällä ja kasvattavat näin työmatkoihin käytettyä aikaa entisestään.
Pitkien työmatkojen ympäristönkuormitus on merkittävintä. Yli 20 kilometrin työmatkojen osuus on vain 13 prosenttia kaikista alle 150 kilometrin työmatkoista, mutta nämä matkat aiheuttavat 58 prosenttia kaikista aiheutuvista työmatkakilometreistä. "

                                                             Tehokasta työpäivää!

Sain haasteen Mehtäemännältä. Haasteen nimi on "10 kuvaa kesään" ja tarkoituksena on kuvata kodin ikkunan maisema nyt, seuraavan kuukauden päästä ja sitten taas seuraavassa kuussa jne. Kerätä kuvat sitten kollaasiksi ja kappas, kun kymmenen kuvaa on otettu, on jo pian juhannus!

 

Kun ikkunalasin läpi kuviin tulee heijastuksia, niin minä otin sitten oman ensimmäisen haastekuvani yläkerran parvekkeelta.

 

Vasemmassa alakulmassa takaterassin kivetystä ja portaat johtavat metsärinteeseen, jossa vain rhodot istutettuja ja muu kasvillisuus luonnonvaraista.

Haasteen laitan eteenpäin seuraaville:
                              Palomäen torpalle
                              Villa Bohemialle
                              Suvipihalle
                              Päärynäpuun varjoon
                              Pähkinäpensaan alle
                             
Nyt pitää laittaa kalenteriin muistutus kuvat seuraavien kuukausien 16. päivänä samasta kohdasta.

 

Vintage-tapahtuma

Eilen kävin Hämeenlinnassa Vintage-tapahtumassa, jossa olikin jo heti aamusta runsaasti väkeä.

Kuulin ohimennen minua vielä vanhempien naisten juttelevan, että kiva muistella vaatteita ja asusteita katselemassa, mitä kaikkea samaa heillä itsellään on aikoinaan ollut. Vaikka en osaisi itse päivittäin pukeutua tuohon vintagetyyliin, niin silti ihailen sitä naisellisuutta, jota niistä heijatuu. Tuohon aikaan uskon kangasvalikoimien olleen suppeampia kuin tänä päivänä ja silti niin monenlaisia leninkejä, puseroita ja jakkuja.

Itselle tarttui mukaan kätevä 'kaula-aukko/etumus/kaulus-juttu'. Mikähän on tämän virallinen nimi? Kun tänä syksynä kaulukset ovat useassa puserossa koristeellisia ja kauluksen muotoisa korujakin on, niin tällä asusteella somistaa vaikka neuleita. Ei tarvitse laittaa koko puseroa eikä tule sitten niin kuumakaan.

Toinen ostos on kaulusröyhelö, jonka voi paitapuseron edustaan kiinnittää joko ihan sellaisenaan tai sitten vaikka camee-rintakorulla ja saada menneen ajan romantiikkaa peruspaitikseen.