viikon varrelta

Koostetta kuluneelta viikolta:

Alkaneiden syyssateiden välissä on hetkittäin ollut poutaa ja riisuimme jo talvea varten paviljongissa katoksen pois. Ensi kesänä aiomme vielä laittaa katoksen paikalleen, mutta sen jälkeen toivon noiden paviljongin kulmiin istutettujen köynnösten valtaavan nuo kattorakenteetkin, jolloin tuosta tulee vihermaja. Kattorakenteissa on aurinkokennolla toimivat 100 pientä led-valoa, ja näillä syyshämärilläkin ne jaksavat palaa aamuun asti.

                                                 Villiviini on saanut punaisen syysvärinsä.

 

Ja äitienpäiväruusukin jaksaa pukata vielä muutamaa kukkaa.

 

Tammenoksista, purppuraheisiangervosta ja syyshortensian kukista väkersin kranssin roskakatokseemme.

 

Kun sateella ei tee mieli olla ulkona, niin aikaa jää sisäpuuhille. Ompelin mustan apukassin.

 

Laitoin koristeeksi kulkusia ja tuo neliö on mustaa heijastinkangasta eli erillistä heijastinta ei tämän kanssa tarvita. Pitsi ja  yläreunan nauha ovat hopeanväriset. Pompulanauha mustaa. ( Kuka vei värit kuvista?)

 

Sain kummitytöltäni pyynnön neuloa hänelle sellaisen kauluri-ponchon  kuin elokuvassa 'Catching Fire'. Tämän elokuvasta olevan mallikuvan sain ja ohjeen, että ei tarvitse olla ihan niin paksu kuin elokuvassa.

 

 

Tämmöisen sain aikaiseksi ilman ohjetta, omasta päästäni.

 

 

Ei ihan ole mallikuvan näköinen, mutta kelpasi hänelle.

 

Viikon pettymyksen tuotti elokuva 'Häiriötekijä'. Tiistaisin Veikkauskortilla kaksi pääsee elokuviin yhden hinnalla, joten lievensi harmistusta.

 

Ja taas ulkona sataa.....

Kukkakateus

Vaikuttaa siltä, että minulla on viherpiha, kun vertaan muiden runsaasti kukkiviin pihoihin. Tunnustan potevani kukkakateutta :-(

                         Ajuruoho kukkii, mutta sen on niin maanmyötäistä, ettei näy kauas.

 

Tämä ruusupensas on kyllä korkeaa, mutta yleisvaikutelma harmaa vaikka kukkiikin.

 

 

Kukat ovat niin vaatimattomat vaikka niitä on paljon.

Grönlanninhanhikin kukat ovat myös niin pieniä ja vaatimattomia vaikka sekin ihan kiitettävästi on kukassa.

Kolme vuotta pihallamme ollut pioni teki tänä vuonna ensimmäiset nuppunsa, kaikki kolme kappaletta, mutta ovat nyt jurottaneet vaan kaksi viikkoa eivätkä aukea.

Kiinalaikkuköynnöksen lehdetkään eivät juuri ole laikukkaat vaan pääosin vihreät ja vaikka siinäkin on kukkia, niin ne eivät erotu.....

 

...kuin läheltä katsottaessa, sillä ovat niin lehtien alla.

Köynnöshortensiassa on kyllä nuppuja, mutta niidenkin kehittyminen kukiksi on tosi hidasta.

 

Tänä keväänä istutetussa Mantsuuriankärhössä on muutama kukinto, mutta kun koko köynnös on vielä kovin pieni, niin eivätpä nuokaan näy kuin lähietäisyydeltä.

                                                Viljaminkeltaruusussa on runsaasti nuppuja

 

ja kun ne aukeavat, niin ovat heti jotenkin levähtäneen näköisiä ja painavat sen verran, että oksat sitten painuvat maata kohti.

 

Juhannusruusumme ei ymmärrä mitään kalenterista, joten ei vieläkään kuki, vaan nuppuasteella ja niitäkin harvakseltaan.

 Kurtturuusu kukkii, mutta sehän menestyy maanteiden varsillakin vaikka millaisissa olosuhteissa.

 

Voiko tätä nimittää kukkimiseksi?

 

Kirpputorilta ostin hevoskastanjan taimen 2,50 eurolla ja tämän kukkimista tiedän joutuvani odottamaan 10 vuotta.

 

 

Pitäisikö tänään pistäytyä jossain taimimyymälässä hakemassa jotain näyttävämmin kukkivaa?

Puutarhavierailuja

Tänään valtakunnallisena avoimien puutarhojen päivänä vierailin vain kahdessa puutarhassa, koska ne sijaitsevat noin 60km päässä toisistaan. Ensiksi ajoin Ruusunmekko-puutarhaan Lammille, joka on nykyään osa Hämeenlinnaa. Omistaja itse kuvailee puutarhaansa näin: "Ruusunmekko on yhden naisen mielipuolinen intohimon kohde. Pihasuunnitelma on yhtä kuin impulsiivisuus ja halu saada kaikki kaunis ympärille. Puutarhassa on reilu 100 erilaista pensasruusulajiketta, monet vasta pieniä vauvoja. Lisäksi pelargoneja on 70 eri lajiketta, myös kurjenpolvia on runsaasti erilaisia."

Kasvien lisäksi siellä on idearikkaasti käytetty erilaisia esineitä, kuten seuraavista kuvista voitte havaita.

                                    Kirvestä ei ole heitetty kaivoon vaan jätetty kantoon :-)

 

                                                     Uuninluukut ovat kivireunuksen osana

 

Tuossa rautasängyssä voi kai huilata puutarhatöiden lomassa :-)

 

Näillä suksilla ei liene viime talvena hiihdetyn, vaan ovat vanhempaa vuosikertaa :-)

 

Pikkuruinen linnunpönttö oli kantoryhmässä.

 

Ja romanttinen metallinen paviljonki, jonka oviaukossa riippui kyltti "pussauskoppi"

 

 

Paluumatkalla keskikaupungille pysähdyin kauppakeskus Tuuloseen, jonne on tämän alusta sijoitettu näytille Hanssin-Jukka. "Hanssin-Jukka on Suomen ilmavoimien käytössä vuodesta 1940 ollut Douglas DC-2-kuljetuskone, joka poistettiin käytöstä kesäkuussa 1955. Kone siirrettiin purettuna Hämeenlinnaan vuonna 1959, jossa se toimi kahvilana  vuoteen 1981 asti. Vuoteen 2010 saakka kone oli varastoituna Tikkakoskella Ilmavoimien varastossa. Vuosina 2010-2011 Ilmasotakoulun Kilta kunnosti koneen vuoden 1944 asuun."

 

Melkoisen pieni matkustamo ja tuossa tilassa kahvilana oli pöydät, tuolit ja myyntitiski.

 

Tuulosen Laatuoutlet-myymälästä mukaani tarttui kookas lyhty (yli 50cm korkea)...onhan jo pian loppukesän pimenevien iltojen aika :-)

 

 

Sitten suuntaus Hämeenlinnan toiselle laidalle Kielometsään, jonne en löytänytkään niin helposti vaan piti soittaa heille ja kysellä tarkempaa sijaintia. Tämä puutarhahan osallistui keväällä MTV3:n Suomen kaunein piha-kilpailuun.

 

Monenlaista kukkijaa, joista ihanimpia olivat:

 

upeasti kukassa oleva köynnöskuusama

 

 

erikoisen sävyiset tulppaanit

              ja aivan hurmaavan väriset unikot, jotka olivat kuulemma siemenestä kasvatetut

 

Kartanopuiston puutarhamyymälästä ostin omaan pihaamme keväällä istutettujen puuliljojen juurelle

valkoisia Rauniokilkkoja ( Cymbalaria muralis 'Alba'), joiden pitäisi levitä nopeasti ja kukkia liki koko kesän.

 

 

 

Hyvää alkavaa viikkoa, josta on ennustettu tulevan jopa aurinkoinen ja lämmin :-)

 

 

 

 

 

Kukkii

Eilen puhkesi angervoaidanne kukkaa. Kukinta ei kauan kestä ja sitten se on vain tylsän vihreä loppukesän.

 

Raparperikin kukkii. Kukat kannattaa pois kuluttamasta kasvin vararavintoa ja heikentämästä seuraavan vuoden satoa.

 

Mahonian kukat

 

Talomme sivustassa on kapea metsänpohjainen rinne, jonne olen istuttanut rhodoja kanervien, mustikan- ja puolukanvarpujen sekaan ja jossa myös kielot sekä valkovuokot ottavat oman tilansa. Osa rhodojen kukista on jo auennut, mutta osa vielä nupullaan.

Takapihallamme on myös 4 myöhemmin istutettua rhodoa ja ne ovat vasta niin nupulla ettei edes väriä näy.

 

Koristeomenapuu puhkea varmaan tällä viikolla täyteen kukkaansa jos vaan lämpöä riittää.

Eilen leikkasin jo kolmannen kerran tänä keväänä nurmikon. Puutarhailu antaa hyvin liikuntaa ja ulkoilua tällaiselle muutoin laiskalle liikkujalle :-)

Juhlaa ja sammalvelliä

Miniäkokelas sai kasvatustieteen maisterin paperit ja hänen vanhempansa olivat kutsuneet myös meidät sitä juhlistamaan Salon Seurahuoneelle. Valitsin tummansinisen kotelomekon, kengät ja sinisafiirikorut, mutta 3 eri jakkua ja 2 laukkua mietin.

                                                Mekko valkoisella jakulla ja laukulla

 

Tähän tummansiniseen boleroon ja laukkuun päädyin...

     koska tässä ohuemmassa tummansinisessä jakussa tuo mekon selkäpuolen kaula-aukko näytti mielestäni tyhmältä.

 

Nämä korut olen ostanut itselleni 'palkinnoksi' erottuani ensimmäisestä miehestäni. Valmistaja on kaarinalainen Satu-Koru.

 

Viime viikolla saapuneille puuliljoille kaivoin istutuspaikan poistamalla nurmikkoa ja ostamalla graniittireunuskiviä paikan rajaamiseksi. Nuo kivet näyttivät kuitenkin liian silmiinpistävän vaaleilta, joten teinpä sammalvelliä sekoittamalla piimää, 2 kananmunan valkuaista ja muutaman kourallisen sammalta. Ei kovin herkullisen näköistä :-)

 

Valuttelin sitä sitten kiville toiveena kaunis sammaloituminen.

Toivottavasti nämä liki jokapäiväiset sateet eivät huuhdo tuota kokonaan pois.