Riemullista uuden vuoden juhlintaa!

Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille julkisille lukijoilleni sekä muille satunnaisille vierailijoille!

 

Hyvää Uutta Vuotta 2013!

Luopumisen tuskaa....

Kuten jo aiemminkin olen maininnut, niin olemme nykyisen aviomieheni kanssa olleet aviossa yli kahdeksan vuotta, mutta vasta tänä vuonna muuttaneet yhteen. Syynä tähän pitkään 'harkinta-aikaan' on ollut kummankin sitoutuneisuus työpaikkaansa. Kotiemme välimatka oli 100 km, joten jokunen tovi on viettty tätä väliä edes takaisin suhatessamme. Oman työnkuvani muututtua mahdollistui viimein yhteen muutto. Ja tänään olen myynyt oman asuntoni ja nyt on 'pakko' asua koko ajan yhdessä :-) Vaikka tämä yhteisasuminen on sujunut mallikkaasti, niin silti oli haikea luopua asunnosta, jonka aikoinaan avioeroni jälkeen yksin hankin. Tuolla asunnolla osoitin itsenäisyyteni ja kykyni selvitä sen hankinnasta ilman avio- tai muutakaan miestä. Ostajille jäi myös osa kalustusta, koska niille ei enää löytynyt paikkaa nykyisestä talostamme.

Erilainen jouluni

Olen tiennyt jo syksystä, että tämä jouluni tulee olemaan erilainen. Useina jouluina sekä vanhempani, anoppini ja lapseni ovat olleet jouluaattona meillä. Tänä vuonna äitini meni niin huonoon kuntoon, että joutui vanhainkotiin eikä siis isänikään tule. Anoppi menee toisen lapsensa luo ja sekä miehen lapset että omani viettävät joulun lomailemalla eri kohteissa ulkomailla ja kaiken lisäksi miehelleni osuu työvuorot jouluksi. Toisaalta eipä ole joulustressiäkään, kun ruokaa ei tarvitse varata isolle joukolle ja lapsille lahjaksi laitettiin rahaa tileille.

Aattona toki ehdimme yhdessä miehen kanssa käydä iltapäivän Joulukirkossa ennen hänen työvuoronsa alkua. Omien isovanhempieni haudatkin sijaitsevat noin 150 km päässä, joten heille sytytän kynttilät kotona ja muistelen jouluja, joita heidän kanssaan olen viettänyt.

Tätä jouluani kuvaa siis rauha ja hiljaisuus. Toivon teille kaikille mukavia hetkiä läheistenne kanssa!

 

Pihamme jäälyhtyjä

Geelikynnet

Olen viimeiset 30 vuotta pitänyt kynteni lakattuina aina. Tämä on vaatinut muutaman tunnin joka viikkoa lakanpoistoa ja uudelleen lakkausta sekä lakan kuivumisiaikaa. Viimeisen vuoden aikana kynteni ovat liuskoittuneet vaikka olen useammankin valmistajan kynnenvahvistajia kokeillut. Myös useamman valmistajan kynsilakkoja on tullut hankittua - toiset kestävämpiä ja toiset huonompia. Kuukausi sitten menin ensimmäisen kerran laitatuttamaan geelikynnet, enkä ole katunut muuta kuin sitä etten aiemmin sitä tullut tehneeksi. Ei enää tuntien lakkausta ja kynsien varomista. Tuota säästynyttä aikaa en kylläkään mitenkään erityiseen ole osannut hyödyntää :-)

Tässä kynnet eilen, 4 viikkoa geelauksen jälkeen:

 

 Tässä tänään laitettuina joulun väreihin + 'timantit' vasempaan pikkurilliin.

Ja seuraava käsittelyaika on jo varattuna tammikuulle. Suosittelen!

Joulukuun otos '10-kuvaa kesään'- sarjasta

Pari päivää myöhässä tulee tämä joulukuun kuva, mutta eipä se suuresti poikkea vaikka olisi otettu ajallaan.

Lunta riittää... Viikonlopun tuuli ravisteli isommat lumet noiden katajien oksilta. Hyvä vaan, niin ei tule niin paljon kuormaa.

Ylimääräinen rokokoo-sohva etsii kotia

Meillä on ylimääräinen rokokoo-sohva, joka ei mitenkään mahdu enää mihinkään. Hankittu Turun Kruunukalusteesta noin vuonna 1986. Kaikin puolin ehjä. Olisiko joku halukas noutamaan sen 120€ hintaan Hämeenlinnasta?

Kiinnostuksen osoitukset mailitse: eisile11 @ gmail.com ( välilyönnit pois)

Jääkakku

Pakkaskelien ei ole luvattu loppuvan lähiaikoina, niin tein sitten terassin pöydälle jääkakun koristeeksi. Eli laitoin veden joukkoon keltaista ja sinistä elintarvikeväriä ja jäädytin kakkuvuoassa. Ja keskiön reikään laitoin jouluisen kynttilämansetin.

Alpakkaisia vateja olen kerännyt niin paljon, että raaskin yhden jättää ulos talveksi, tai kunnes tulee suojasää ja kakku sulaa.

Jouluruusukin oli 'pakko' hankkia. Vaikka sehän kuuluu leinikkikasveihin eikä ole lainkaan ruusuille sukua.

 

"Latinankielinen nimi Helleborus tarkoittaa sanasanaisesti "tappavaa ruokaa". Nimitys ei ole turha, koska jouluruusu on oikeasti myrkyllinen. Kasvia käsiteltyään kannattaa pestä kädet tai käyttää suojahansikkaita. Lemmikeille kasvi ei ole vaaraksi, mutta myrkyllisten juurien syöminen voi olla kohtalokasta. Voimakkaan vaikutuksensa vuoksi jouluruusua käytettiin ennen lääkekasvina hermosto- ja mielisairauksien hoitoon. Kasvia käytettiin jopa kemiallisena aseena vihollista vastaan. Maaseudulla jouluruusun avulla ennustettiin seuraavan vuoden säätä. Jouluruusun juuriuutetta käytettiin myös nuuskan ja aivastuspulverin valmistamiseen. Aivastusvaikutuksen ja juurien värin takia kasvia on kutsuttu myös mustaksi pärskäjuureksi. Koska jouluruusu kukkii luontaisella kasvupaikallaan lumen ja jään keskellä, sitä on pidetty yleisesti toivon symbolina."

 

Jospa saisin sen pysymään hengissä kevääseen, jolloin istuttaisin sen puutarhaan.