Kamala keskiviikko

Jo etukäteen tiesin ettei eilinen olisi kiva päivä sillä varattuna oli aika niin lääkärille kuin hammaslääkärillekin. Aiemmin kerroin käyneeni fysioterapeutilla, joka laittoi kineesioteippejä lonkkaani ja antoi kotijumppaohjeita. Viimeiset viikot olen liki päivittäin syönyt kipulääkkeitä ja silti joinakin iltoina jopa kävellyt ontuen kivun vuoksi, joten eilinen aika oli varattuna kortisonipiikkiä varten. Ensimmäinen piikitykseni.

 

Piikityksestä tunnin päästä oli vuorossa juurihoidon aloitus hammaslääkärillä ja kaikki sen kokeneet tietävät, ettei se ole mikään nautinnollinen rentoutushetki. Kurjuutta lisäsi se, että kesken operaation tultiin kysymään, että onko pihalla parkissa oleva vaalea X-auto minun. Suu täynnä vempaimia ja käsiä pystyin nyökyttelemään, jolloin kerrottiin, että toinen auto on törmännyt siihen ja törkeästi vaan poistunut paikalta, mutta silminnäkijä oli tullut tuomaan törmänneen auton rekisterinumeron ja ilmoitti omat yhteystietonsa. Melkein meni hermo odotellessa käsittelystä vapautumista.

 

Ensimmäisenä otin kuvat vahinkokohteesta, jota törmäilijä oli käynyt käsin pyyhkimässä ja sitten soitin hätänumeroon, josta sain ohjeet miten menetellä ja kirjattiin tapahtuma eli seuraavaksi sitten menin poliisilaitokselle, jossa hämmästyksekseni poliisi kysyi, että mihin heitä tässä tapauksessa tarvitaan. Poliisia ei kiinnostanut yhtään, että tekijä oli poistunut paikalta ilmoitusta vahingosta tekemättä.  Rekisterinumeron perusteella poliisi sitten kuitenkin pyynnöstäni soitti kolaroineen auton omistajalle, mutta eipä soittoon vastattu. Poliisi käski minua soittamaan itse myöhemmin ja kertomaan, että jos tekijä ei myönnä syyllisyyttään ja korvausvelvoittettaan niin sitten poliisi puuttuu asiaan ja tekijälle tulee myös seuraamuksia eli sakot.

 

Menin sitten auton merkkihuoltoliikkeeseen ja pyysin arvion korvauksesta sekä varasin ajan korjaukseen.

 

Oven rypyt eivät näytä kovin vakavilta, mutta niitä ei pysty turvapalkkien vuoksi suorimaan vaan tilattiin kokonaan uusi takaovi. Lokasuojan rypyt voidaan suoristaa.

 

 

Kotiin päästyäni saatiin tuo kolarin aiheuttaneen auton omistaja puhelimitse kiinni ja hän kertoi poliisinkin jo tavoittaneen hänet ja tehneensä ilmoituksen vakuutusyhtiöön. Eli nyt muutama viikko ovea odotellessa pitää ajella ryppyisellä autolla, mutta homma järjestyy.

 

Tänään lonkkani tuntuu paremmalta kuin moneen päivään, joten toivon tuon piikin auttavan vaikka mikään pysyvä kivuttomuushan tämä ei ole. Hampaan väliaikainen paikka ei ole 'suuhun sopiva', mutta se korjaantuu seuraavalla hoitokerralla.

 

Torstai on toivoa täynnä :-)