Pihalta

Olen viimeksi kuukausi sitten laittanut jotain kuvia pihaltamme ja nyt tulee jotain otoksia viime viikolta.

                                      
Tietenkin liljoja, joita on neljässä eri paikassa. Epäilin jo etteivät puuliljat avaa nuppujaan laisinkaan, mutta ovat kai hidasta hämäläistä laatua. Osa nuppuista edelleen  avautumatta.

 

Tällaisessa avautumisvaiheessa liljat ovat mielestäni kauneimmillaan.

 

Syyshortensian kukat painavat vesisateen jäljiltä niin, että vaipuvat lähes luonnonvaraisten kanervien alle.

 

Meksikonhanhikkien kukkavanat ovat korkeita ja kaukaa näyttävät  'risukasalta'

 

vaikka yksittäinen kukka on kaunis pienuudestaan huolimatta.

 

Pinkkiä pensashanhikkia

 

Tätä penkkiä kutsumme humalapenkiksi, ei sillä, että siellä juopoteltaisiin, mutta alun perin sen molemmin puolin kasvoi humalaa, jotka eivät sitten menestyneet paria vuotta kauempaa. Nyt penkin oikealla puolella on ruusupapua, joka hyvin niukasti kukkii ja vasemmalla on keväällä istutettu, vielä pienehkö lumikärhö. Etualalla on rhodoa, joka on kasvanut niin leveäksi, että penkille ei pian mahdu istumaan, kun jaloille ei jää tilaa.

 

Vanha rottinkituoli sai huolimattoman keltaisen spraymaalauksen, mutta mustasilmäsusanna sopii sen väriin.

 

 

Koristetupakka on menestynyt oikein hyvin.

 

Samoin paviljongin rakenteisiin kietoutunut viiniköynnös. Yhtään viinirypälettä se ei tänä vuonna tehnyt.

 

Kuutamohortensian kukinta on ollut pitkäaikaista.

 

 

Tämä sinikukkainen kärhö kukki kertaalleen hyvin aikaisin keväällä ja nyt näkyy aloittaneen uudelleen kukinnan.

 

 

 Jotain hauskaa pitäisi puutarhassa aina olla. Niinpä ilahduin, kun löysin kirpparilta mallinuken irtosäären myynnissä. Nyt sääri on viettelevästi pensaikossa pystyssä :-) Pitäisi jostain löytää sille sopiva yksittäinen kaunis korkokenkä. Vai uhraisinko omistani sille yhden?

Hyvää alkavaa viikonloppua!