Sitkeästi hengissä...

... siis jouluinen Jouluruusuni. Olin jo melkein varma, ettei se selviä hengissä pimeästä vuodenajasta  tavallisessa huoneilmassa. Nypin kuolleita lehtiä miltei päivittäin pois, mutta en luovuttanut. Ajattelin, että kyllä yksi ruma, ronttinen kasvi mahtuu olemaan. Ja nyt nämä muutamat aurinkoiset päivät ovat saaneet sen heräämään eteläikkunalla, joten ehkä kestää vielä pari kuukautta kunnes pääsee ulos istutettavaksi.

                                                              Jouluna:

                                                                Nyt:

                                                           Uutta kasvua:

Tänään tuli postissa ensimmäinen Nukkekotikerhon lehti. Liityin kerhoon tuon  Minionnela-projektin/harrastuksen myötä.

Kun katselee toisten itse askartelemia ja ideoimia pikkuruisia tavaroita, niin tuntee itsensä tosi kömpelöksi ja ajattelutavaltaan jämähtäneeksi. Lehdessä on esim. ohje tehdä kultaiset kahvikupit nastoista ja pienistä tiu'uista. Toistaiseksi oma taloni on edennyt lähinnä ostojen kautta. Ehkäpä minäkin vielä opin....